Graduta tai kävele, ja varo taiteilijamiehiä
Pitäisi lukea. Nimittäin tenttikirjoja. Ja sitä ennen kannustimeksi olisi hyvä myös varata ne tentit. Ja lisäksi pitäisi kirjoittaa. Ihan ensimmäiseksi lukuvuoden viimeinen essee, jota on jäljellä noin neljä sivua, ja sitten useampaa eri originaalitekstiä. Nyt kun Seta meni ja julkisti oman kirjoituskilpailunsa...
Kuitenkin jotain muutakin on luettava. Ja koska halusin siirtyä Prinsessoja ja astronautteja -haasteessa eteenpäin, valikoin itselleni viihdekirjan.
Veera Vaahtera: Onnellisesti eksyksissä (2012)
6h 22min
Emma Aaltonen on 28-vuotias N.:nnen vuoden opiskelija (pääaineenaan suomen kieli), joka asuu edelleen solukämpässä, ei saa gradua valmiiksi ja päätyy ihastumaan epäluotettaviin taiteilijamiehiin. On tullut aikuistumisen aika: on tehtävä gradu, valmistuttava maisteriksi, hankittava työpaikka ja rahaa, asunto sekä pysyteltävä erossa ongelmallisista miehistä toistaiseksi. Hyvä ystävä valjastetaan gradupiiskuriksi ja jos kurista luistetaan, Emma menettää rakkaan pyöränsä. Ja tietenkin kuvioissa on neljä eri miestä sotkemassa: aikatauluja ja lupauksia noudattamaton taiteilijaex, liian hyvännäköinen graduohjaaja, kunnollinen ja ihastunut mutta tylsä mies ja sitten vielä parhaan kaverin kihlattu. Hijinks ensue.
En ole koskaan ollut chick lit -ihmisiä. Varmaan keksisin useita syitä, miksi, mutta päällimmäisenä lienee se, että kyseisen genren aiheet eivät kauheasti puhuttele minua. Ihmissuhdevatvonta on hyvin usein minusta pitkäveteistä, varsinkin, jos kirjoitusjälki on niin pölvästiä, että hahmot eivät osaa kommunikoida. Joten haaste oli hyvä tilaisuus antaa mahdollisuus tutkimattomalle tyylilajille. Vieläpä suomalaiselle edustajalle. Veera Vaahtera on kirjailija Pauliina Vanhatalon salanimi, joka on nähtävästi varattu chick lit -kirjoille.
Onnellisesti eksyksissä on mukavan lyhyt teos, ja taidokkaasti kirjoitettu: minäkertoja kuulostaa oikeasti kriisissä pyörivältä humanistilta, johon pystyn itsekin samaistumaan, vaikka olen päähenkilöä selvästi nuorempi ja toivon mukaan en päädy itse ihan samaan tilanteeseen. Paljon kirjailijan osaamisesta kertoo, että vaikka tarinassa ei tarkemmin ajatellen tapahdu kovin paljoa, se ei tunnu tylsältä tai laahaavalta. Tahti on sopiva, aikahypyt tuntuvat luontevilta ja lopetus hymyilytti kliseisyydestä huolimatta.
Emma on varsin mielenkiintoinen hahmo, sillä tavallaan pidin hänestä, samaistuin humanisti-identiteettiin ja ymmärsin hänen kriiseilyään etenkin valmistumisesta ja työllistymisestä, mutta toisaalta hän on myös juuri niitä ärsyttäviä ihmisiä, jotka jäävät haahuilemaan ja joiden kanssa ei voi sopia yhtään mitään. Ja jotka eivät osaa käyttää puhelimen karttasovellusta. Ja välillä yksinkertaisesti kaikkien hahmojen ongelmia kuunnellessani en voinut olla miettimättä, että nyt on kyseessä aivan liian hetero ongelma, jotta se aukeaisi minulle. Kirjan paras hahmo saapuu varsin alussa Emman parhaan ystävän Sannin muodossa: aavistuksen tökerö, mutta suora, aikaansaava ja hyvä ystävä. Sanni on ihanan virkistävä ja rakastettava hahmo, en ole kovin montaa kertaa törmännyt samankaltaisiin.
Onnellisesti eksyksissä oli kokonaisena pakettina viihdyttävä teos. Edelleen olen sitä mieltä, että chick lit ei ole minua varten, mutta olen iloinen, että tartuin tähän.
Kuitenkin jotain muutakin on luettava. Ja koska halusin siirtyä Prinsessoja ja astronautteja -haasteessa eteenpäin, valikoin itselleni viihdekirjan.
Veera Vaahtera: Onnellisesti eksyksissä (2012)
6h 22min
Emma Aaltonen on 28-vuotias N.:nnen vuoden opiskelija (pääaineenaan suomen kieli), joka asuu edelleen solukämpässä, ei saa gradua valmiiksi ja päätyy ihastumaan epäluotettaviin taiteilijamiehiin. On tullut aikuistumisen aika: on tehtävä gradu, valmistuttava maisteriksi, hankittava työpaikka ja rahaa, asunto sekä pysyteltävä erossa ongelmallisista miehistä toistaiseksi. Hyvä ystävä valjastetaan gradupiiskuriksi ja jos kurista luistetaan, Emma menettää rakkaan pyöränsä. Ja tietenkin kuvioissa on neljä eri miestä sotkemassa: aikatauluja ja lupauksia noudattamaton taiteilijaex, liian hyvännäköinen graduohjaaja, kunnollinen ja ihastunut mutta tylsä mies ja sitten vielä parhaan kaverin kihlattu. Hijinks ensue.
En ole koskaan ollut chick lit -ihmisiä. Varmaan keksisin useita syitä, miksi, mutta päällimmäisenä lienee se, että kyseisen genren aiheet eivät kauheasti puhuttele minua. Ihmissuhdevatvonta on hyvin usein minusta pitkäveteistä, varsinkin, jos kirjoitusjälki on niin pölvästiä, että hahmot eivät osaa kommunikoida. Joten haaste oli hyvä tilaisuus antaa mahdollisuus tutkimattomalle tyylilajille. Vieläpä suomalaiselle edustajalle. Veera Vaahtera on kirjailija Pauliina Vanhatalon salanimi, joka on nähtävästi varattu chick lit -kirjoille.
Onnellisesti eksyksissä on mukavan lyhyt teos, ja taidokkaasti kirjoitettu: minäkertoja kuulostaa oikeasti kriisissä pyörivältä humanistilta, johon pystyn itsekin samaistumaan, vaikka olen päähenkilöä selvästi nuorempi ja toivon mukaan en päädy itse ihan samaan tilanteeseen. Paljon kirjailijan osaamisesta kertoo, että vaikka tarinassa ei tarkemmin ajatellen tapahdu kovin paljoa, se ei tunnu tylsältä tai laahaavalta. Tahti on sopiva, aikahypyt tuntuvat luontevilta ja lopetus hymyilytti kliseisyydestä huolimatta.
Emma on varsin mielenkiintoinen hahmo, sillä tavallaan pidin hänestä, samaistuin humanisti-identiteettiin ja ymmärsin hänen kriiseilyään etenkin valmistumisesta ja työllistymisestä, mutta toisaalta hän on myös juuri niitä ärsyttäviä ihmisiä, jotka jäävät haahuilemaan ja joiden kanssa ei voi sopia yhtään mitään. Ja jotka eivät osaa käyttää puhelimen karttasovellusta. Ja välillä yksinkertaisesti kaikkien hahmojen ongelmia kuunnellessani en voinut olla miettimättä, että nyt on kyseessä aivan liian hetero ongelma, jotta se aukeaisi minulle. Kirjan paras hahmo saapuu varsin alussa Emman parhaan ystävän Sannin muodossa: aavistuksen tökerö, mutta suora, aikaansaava ja hyvä ystävä. Sanni on ihanan virkistävä ja rakastettava hahmo, en ole kovin montaa kertaa törmännyt samankaltaisiin.
Onnellisesti eksyksissä oli kokonaisena pakettina viihdyttävä teos. Edelleen olen sitä mieltä, että chick lit ei ole minua varten, mutta olen iloinen, että tartuin tähän.
Ei kommentteja:
Jos on sanomista, sano asiallisesti.